• 11Huh
    YHTEISTYÖTÄ MAAKUNTAAN

    06.04.2012 18:00  Sanomalehti Itä-Savo

    Savonlinnalainen yrittäjä Jarkko Wuorinen on huolissaan Etelä-Savon painoarvon vähenemisestä. Hän haastaa kaikki tahot talkoisiin maakunnan edunvalvonnan parantamiseksi.

    Hänestä paras kanava on yhtenäinen ja yhteistyökykyinen maakuntaliitto, mutta perinteinen ristiinveto alueiden kesken pitää viimeinkin lopettaa.

    Nyt on viimeinen hetki lyödä hynttyyt yhteen ja tunnustaa, että vain yhtenäisenä pystymme jonkinlaiseen edunvalvontaan, sanoo maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Wuorinen.

     

  • 11Huh

    Pietari on entistä lähempänä Savonlinnan seutua, kun Allegro juna aloitti matkat Pietariin.

    -          Vainikkalasta ei ole kuin puolentoista tunnin junamatka Pietariin. Myös matka-asiakirjojen ja tullin tarkastukset sujuvat junassa jouhevasti. Allegro onkin lisännyt melkoisesti niin liike- kuin muuta matkailua Pietarin suuntaan, kertoo Saimaa Business Clubin puheenjohtaja JARKKO WUORINEN.

    Huhtikuun puolen välin jälkeen Saimaa Business Club järjestää yrittäjille perehtymismatkan Pietariin. Matkan tavoitteena on tutustuttaa eteläsavolaisia yrittäjiä vastaavien toimialojen yrittäjyyteen Pietarin seudulla.

    -          Tämän matkan tarkoituksena ei ole vain yleinen tutustuminen Luoteis-Venäjän yrittäjyyteen, vaan nimenomaisesti saada kunnollisia kontakteja aikaiseksi niille yrittäjille, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä venäläisten yrittäjien kanssa, painottaa Jarkko Wuorinen

    -          Luonnollisesti matkaan voi lähteä myös yleisessä tutustumismielessä, sillä matkan aikana käydään Pietarin  Suomitalossa, jossa toimivat muun muassa Aalto-yliopisto, Finpro ja Finnvera. Samoin on mahdollista perehtyä Itä-Suomen Businessedustuston ISBEn toimintaan Pietarissa.

    -          Ja jos Pietarin kulttuurimahdollisuudet kiinnostavat, niin on mahdollista tutustua muun muassa Iisakin kirkkoon ja Eremitaasiin, muistuttaa Wuorinen

    ISBE on toiminut jo yli 10 vuotta niin Pietarissa kuin Mikkelissäkin. Se on tehnyt tähän mennessä yli 400 yritystoimeksiantoa Venäjän kaupan edistämiseksi. Se järjestää edustustopalvelut Pietarissa Venäjän markkinoille tuleville yrityksille ja organisaatioille. Samoin kauppakamaristatus helpottaa edustustoiminnan avausta Venäjän markkinoille. Edelleen siellä oleva toimitilapalvelu tarjoaa modernit toimitilat joustavilla ratkaisuilla ja pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla.

    Matkan konkreettisesta annista vastaavat muun muassa Saimaa Business Clubin hallituksen jäsen Gennadi Spirin  ja Savonlinnan Matkailun projektipäällikkö Jaana Konsti.

    -          Gennadi Spirin tuntee hyvin Pietarin seudun yrityselämää ja hän osaa kertoa liiketoimintamahdollisuuksista siellä. Mahdollista on myös, että tapaamme Pietarin Business Clubin jäseniä.

    -          Hyvin venäjää puhuva Jaana Konsti hallitsee matkailun mahdollisuudet ja hän osaa kertoa myös niistä haasteista, joita matkailun kehittämiseen Pietarin seudun ja Etelä-Savon välillä liittyy.

    -          Eikä vähämerkityksellistä ole sekään, että matkan aikana on mahdollista perehtyä Pietarin polyteknillisen yliopiston ja Savonlinnan kuitulaboratorion yhteistyöhön vararehtori Sergey Alexandrovin opastuksella.

    Saimaa Business Clubin puolesta matkan vetäjänä toimii puheenjohtaja Jarkko Wuorinen. 

     

  • 11Huh

     

     Budjettiriihessä Etelä-Savon menestys ei ollut kehuttava. Viitostie sai rahaa vain Mikkelin kohdan parantamiseen, mutta väli Mikkeli – Juva jäi ilman rahoitusta. Savonlinnan kannalta ikävää oli, että ohitustien kolmannen vaiheen rahoitus ei ollut mukana kehyksessä, vaikka lähtökohtana piti olla, että jo aloitetut työt saatetaan loppuun.

    Savonlinnan ohitustien kakkosvaihe saataneen valmiiksi ensi vuonna jopa etuajassa, mutta syväväylän siirto ja sillan rakentaminen uuden syväväylän yli näyttää jäävän odottamaan parempia aikoja. Ja kun oikeasti ongelmana ruuhkaiseen kesäaikaan on ollut Kyrönsalmen siltojen avaaminen pitkin päivää, niin jättämällä ohitustien kolmas vaihe lepäämään ohitustie jää torsoksi.

    En haluaisi enää kommentoida tehtyä vaalipiiriratkaisua, mutta tässä liikennemäärärahojen jaossa näytti pärjäävän hyvin uuden vaalipiirin Kymen puoleinen osa. Taavetin seudun tiejärjestelyihin saatiin kehykseen vähän enemmän rahaa kuin mitä olisi tarvittu ohitustiemme kolmanteen vaiheeseen. En voi väittää, että nämä määrärahat olisivat olleet vaihtoehtoina, mutta sen tämä ratkaisu kertoo, missä uuden vaalipiirin painopiste saattaa olla jatkossakin.

    Joka tapauksessa tiemäärärahojen jakautuminen kertoo siitä, että Etelä-Savon painoarvo ei ole kovin suuri. Kun meidän asukasmäärämme on varsin vähäinen, niin painoarvoa pitää saada jollain muullakin tavalla kuin kansanedustajien kautta. Luonnollisesti edusnaisemme ja –miehemme ovat eduskunnassa merkittävässä asemassa mutta kuudella hengellä voidaan jäädä usein muiden jalkoihin.

    Painoarvon nostamisessa tarvitaan Maakuntaliittoa. Joskus on pohdittu, mihin Maakuntaliittoa tarvitaan, kun kuntia yhdistellään Etelä-Savossa. Nyt nähdään, että tämän maakunnan edunvalvonta tarvitsee jatkossakin sellainen elimen, joka tekee painopisteytykset ja linjaukset siitä, miten seutujemme kehittämisen edellytyksiä viedään eteenpäin. Se vaatii seutukuntien yhteistyötä ja yksituumaisuutta. Meidän on kyettävä entistä parempaan yhteistyöhön ja unohdettava keskinäiset kisamme. Vain yhtenäisenä maakuntana meillä on mahdollista lisätä painoarvoamme.

    Jarkko Wuorinen

    Maakuntavaltuuston I varapuheenjohtaja

  • 11Huh

     

    Savonlinnan strategiassa on erittäin keskeisellä sijalla elinkeinotoiminnan edellytysten kehittäminen. Strategian mukaan tästä alueesta halutaan luoda ainakin Itäisen Suomen aktiivisin ja elinkeinomyönteisin paikka. Tämä on hyvin järkevä tavoite, kun huomioidaan, että emme ole emmekä taida tulla kasvukeskukseksi, jotka jo omalla mielikuvallaan houkuttelevat yrityksiä sijoittumaan.

    Siksi meidän on välttämätöntä tehdä hyvät suunnitelmat siitä, miten me menestymme jatkossa niin yritysmyönteisyydessä kuin seutukunnan mielikuvan kehittämisessä. Nyt kuitenkin kuntaliitossuunnitelmassa ollaan menossa taaksepäin. Elinkeinoasiat on laitettu kaupungin keskushallinnon alaisuuteen ja elinkeinoasioita käsittelevänä elimenä on suunnitelmien mukaan kaupunginhallitus. Mitä tämä käytännössä merkitsisi?

    Ensinnäkin keskushallintoon kuuluu monia toimialoja ja elinkeinoasioiden liittäminen sinne yhdeksi osaksi ei ainakaan paranna elinkeinoasioiden kehittämisen toimintaedellytyksiä. Elinkeinoasioilla ei olisi jatkossa varsinaista budjettia lukuun ottamatta sitä, että joidenkin virkamiesten palkka tietysti liittyy elinkeinoasioiden valmisteluun. Mutta jos elinkeinoasiat voitaisiin hoitaa virkamiesten toimin ja tiedoin, niin ottaen huomioon virkamiesten määrän Suomessa elinkeinoasiat olisi hoidettu kuntoon jo aikoja sitten. Tämä ei missään nimessä tarkoita sitä, ettei meidän virkamiehillämme ole osaamista. Yrittäjyyteen ja sen edellytysten kehittämiseen liittyy kuitenkin niin paljon erityistietoutta ja kykyä ymmärtää riskinottoa, ettei moni virkamies ole koskaan joutunut tekemisiin sellaisten asioiden kanssa. Siksi on hyvin vaikeaa ilman yrittäjyystaustaa tietää monipuolisesti elinkeinotoiminnan tarpeista.

    Elinkeinotoiminnan edistäminen ei missään nimessä tarkoita vain tukien myöntämistä, vaan kyse on edellytysten luomisesta ja tarpeiden tunnistamisesta sekä innovaatioiden ymmärtämisestä. Tästä syystä tarvitaan kaupungin hallinnossa elin, joka ottaa kantaa elinkeinoelämän edellytysten muokkaamisesta. Tässä elimessä tulee olla luottamishenkilöiden lisäksi myös yrityselämän edustajia ja sillä elimellä tulee olla myös päätösvaltaa. Tämä elin voi hyvin olla kaupunginhallituksen jaosto, mutta kaupunginhallitukselle ei voida yksin sälyttää vastuuta yrityselämän kehittämisestä, kun hallituksella jo muutenkin on käsiteltävänään lukuisa joukko muita tärkeitä asioita.

    Kun elinkeinoelämän edustajia tarvitaan mukaan yrityselämän edellytysten luomiseen, niin sellaisella elimellä on oltava päätösvaltaa, jotta motivaatio elimen toimintaan osallistumiseen on hyvä. Yhteiskunta haluaa kasvuyrittäjyyttä ja se edellyttää sitä vetävältä vahvaa panostusta yritystoimintaan, joten hyvin harvoin sellaisella henkilöllä on aikaa tai mahdollisuuksia osallistua poliittiseen toimintaan. Siten yrityselämän edustajia ei voida valita vain poliittisten ansioiden perusteella vaan tarvitaan vahvaa näyttöä monipuolisesta yrityselämän edellytysten hallinnasta. Siksi uudessa Savonlinnassa tarvitaan yrittäjistä ja luottamushenkilöistä koostuva päätöksentekoelin, jolle kaupunginjohtaja ja virkamiehet tekevät valmistelut. Hyvän valmistelun ja toimivan yhteistyön avulla päästään parhaisiin tuloksiin.

     

    Jarkko Wuorinen

    Kaupunginvaltuutettu ja maakuntavaltuuston I varapuheenjohtaja

  • 11Huh

    Itäiseen Suomeen kaavaillaan laajaa useamman nykyisen sairaanhoitopiirin käsittävää Itä-Suomen erikoissairaanhoitopiiriä eli lyhenteenä iseriä. Tähän piiriin tulisi kuulumaan myös nykyinen Savonlinnan keskussairaala. Näissä valmisteluissa on Itä- Suomen sairaaloille suunniteltu esitettyä voimakkaampaa työnjakomallia, joka perustuu osaamiskeskuksiin. Ajatus on sinänsä hyvä, sillä sellaisessa mallissa hyödynnettäisiin näiden sairaaloiden nykyisiä vahvuuksia.

    Mutta Savonlinnan seudun kannalta melkoisen haasteen muodostaa se, että väliraportissa esitetään rajuja rakenteellisia muutoksia vain Savonlinnaan. Väliraportin esityksenä on, että synnytyksiä ja päivystyskirurgiaa siirretään Mikkeliin. Ssvonlinnassa halutaan pitää kiinni siitä, että yöaikainen päivystykirurgia ja synnytykset pysyvät Savonlinnassa.

    Täytyy heti todeta, että emme saa luopua näistä erikoissairaanhoidon palveluista. Kun seutukunnan asukkailta kysytään, mitkä ovat tärkeimmät palvelut, jotka he haluavat säilyttää lähellä itseään, niin vähintään yhdeksän kymmenestä vastaa, että terveydenhoitopalvelut. Ja kun kysytään, että ollaanko valmiita maksamaan niistä palveluista, jos niiden säilyttäminen lähellä vaatii lisämaksuja, niin kaksi kolmasosaa on valmis siihenkin.

    Meidän seutukuntamme väestö on vanhenemassa ja siten tarvitsemme jatkossa entistä enemmän laadukkaita perus- ja erikoissairaanhoidon palveluita. Niinpä esimerkiksi päivystyskirugiaa tulee jatkossa olemaan entistä enemmän ja siksi sitä ei pidä siirtää Mikkeliin. Ja kun kerran halutaan lisätä lasten määrää täällä, niin synnytyksiä ei pidä siirtää Mikkeliin. Tämä on sekä toiminnallinen että mielikuvakysymys. Mielikuvallisesti annetaan ikäänkuin periksi sille, että kun täällä kuitenkin syntyy niin vähän lapsia, niin siirretään vain synnytykset muualle. Eikö viestin pitäisi olla, että me haluamme säilyttää synnytykset täällä, koska uskomme, että tämä seutukunta on jatkossakin erinomainen elinalue niin lapsille kuin aikuisille.

    Jo tällä hetkellä meillä on haasteita laajempien kirurgisten toimenpiteiden kanssa. Esimerkiksi sydämen pallolaajennuksia tehdään Savonlinnan keskussairaalassa perjantaisin ja maanantaisin. Niinpä tällaista hätäapua tarvitsevien pitäisi sairastua noina päivinä virka-aikana. Voin ottaakin nyt esimerkin savonlinnalaisen henkilön lottovoitosta. Ystävälläni oli perjantaina aamulla melkoisia kipuja ja hän meni siitä syystä Savonlinnan keskussairaalan päivystykseen. Hän sai siellä päivystystilossa infarktin ja vajaassa tunnissa hänelle oli tehty pallollajennus, kun hän pääsi päivystyskirurgisena potilaana jonon ohi. Nyt pari viikkoa myöhemmin ystäväni on toipunut hyvin tästä infarktista ja pääsee parin viikon päästä takaisin työelämään. Mitenkähän hänen olisi käynyt, jos hän olisi saanut infarktin mökillään perjantaina illalla, kun hänellä oli ollut tarkoitus tehdä juuri näin.

    Päivystyskirugian ja synnytysten säilyttämisen Savonlinnassa on laskettu maksavan 2 - 5 miljoonaa euroa vuositasolla. Mahdollista on sekin, että kustannukset nousevat vielä tästäkin. Mutta ei kai rahan takia anneta periksi näissä asioissa. Kyllä koko maan asukkaiden pitää olla edes lähimäin tasa-arvoisessa asemassa terveydenhoidon suhteen. Vai onko sitten poliittisten päättäjien tavoitteena siirtää vain väestö suuriin kasvukeskuksiin. Tällöinhän kustannukset varmaan laskisivat jonkin verran mutta kasvukeskusten väliset alueet autioituisivat.

    Myönnän, että kärjistän, mutta nyt on todellisen pohdinnan aika. Annetaanko meidän erikoissairaanhoidon tasomme heikentyä ja tuleeko jatkossa joillekin syntymäpaikaksi esim. Rantasalmi tai Juva, kun lapsi syntyy autossa matkalla Mikkeliin? Meidän on otettava vahvasti kantaa erikoissairaanhoitomme puolesta samalla kun muistamme, että hyvän erikoissairaanhoidon tason ylläpitäminen edellyttää laajaa itäsuomalaista erikoissairaanhoidon yhteistyötä.

    Jarkko Wuorinen
    Maakuntavaltuuston I varapuheenjohtaja

« Aikaisemmat merkinnät   

Uusimmat kommentit

  • MOI ! onpa hyvä ettei meidän yrittäjien sosiaaliturva-asioit...
  • Upeaa Jarkko! SY teki oivan valinnan. Suomelle ja Jarkoll...