• 29Elo

    Yrittäjien jäsenistössä on maamme terävintä tietoa, taitoa ja asennetta sekä tuloksentekohalua ja -kykyä. Moni yrittäjä vaikuttaa yritystoimintansa lisäksi erilaisissa luottamustoimissa haluten kantaa vastuunsa myös sitä kautta huomisesta.

    Yrittäjien aktiivinen jäsenistö odottaa täten puheenjohtajaltaan kannanottoja, näkyvyyttä ja erinomaisia verkostoja. Onneksi voin luvata Sinulle ja kaikille jäsenillemme pelkän odottelun sijaan tuloksia eli yhteisten etujemme valvontaa ja edistämistä Yrittäjäjärjestön näkyvyyden ja suhteiden valtakunnan päättäjiin ollessa erinomaiset. Koska kaikki viisaus ei missään nimessä ole yhden ihmisen päässä, on toimistoväen, asiantuntijoiden ja kenttäväen apu spesifeissä asiakysymyksissä upeasti saatavilla, kiitos siitä heille!

    Olen avannut sivuilleni kalenterin, jossa konkretisoituvat paikat, joissa etujamme ajan. Koordinaattien julkistamiseen liittyy myös toiveeni siitä, että mikäli koet yrittäjänä tietyssä kokouksessa tms. olevan tärkeää nostaa esiin tietyn etujamme ajavan painavan asian, voit olla minuun yhteydessä etukäteen sähköpostitse tai soittamalla.

    Viikon koordinaateista kirjoitetaan etusivulle blogi, jossa kerrotaan “menojeni tuomista tuloista” yrittäjien eduksi.

  • 29Elo

    Elokuu alkoi Yrittäjäjärjestön jäsenille tärkeillä aiheilla yrittäjän työterveyshuollon kehittämisestä ja yksinyrittäjän sosiaaliturvasta, joissa vielä on on paljon parantamisen varaa. Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula on kanssamme samaa mieltä siitä, että yrittäjien turvaa pitää tässä kohden parantaa huomattavasti.

    SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn kanssa neuvoteltiin työllisyydestä, työvoiman saatavuudesta tulevaisuudessa, paikallisesta sopimisesta ja mahdollisista yhteisistä näkemyksistä. Vaikka etujärjestöjemme edunvalvontatavoitteet ovat lähtökohtien erilaisuudesta johtuen monessa kohtaa erilaiset, olemme samaa mieltä siitä, että Suomen tulevaisuuden vuoksi yhteistyötä ja debattia järjestöjemme välillä tulee jatkaa ja tiivistää.

    Pääministeri Mari Kiviniemen kanssa on ollut useampia palavereita. Elokuun alussa Kesärannassa keskustelun aiheina olivat tulevan budjetin lisäksi liikenneasiat ja verotus sekä sen vaikutukset etenkin pk-sektoriin. Yrittäjäjärjestö oli myös edustettuna kauttani pääministerin kutsuseminaarissa, jossa keskustelua käytiin Suomen kasvun eväistä. Yrittäjäjärjestön näkemykset tulevat esille myös kuukausittain pääministerin vetämissä talousneuvoston kokouksissa, jossa haasteita kartoittavat ja ratkovat hallituksen ministerit ja elinkeinoelämän johtohenkilöt.

    Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunnassa ( SONK ) Suomen Yrittäjät toivat Perheyritysten liiton kanssa vahvasti esille sen, että yrityksen kotipaikalla ja kasvollisella omistajuudella on edelleen suuri merkitys. Vahva kotimainen osaaminen ja omistajuus olivat esillä myös Vaasassa EK:n yrittäjävaltuuskunnan kokouksessa ja seminaarissa. Otin esille vaietun aiheen siitä, mitä Suomessa tulee tapahtumaan tulevaisuudessa, ellemme muuta rakenteitamme ja toimintatapojamme sekä painota vielä paljon enemmän pk-yrittäjyyden merkitystä maallemme.

    Elokuun edunvalvonta ja aktiviteetit päättyivät Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen toimitusjohtajien päiviin Vierumäellä ja Yrittäjäjärjestön työvaliokuntaan. Havaintojeni mukaan väki on palaillut lomiltaan entistäkin vireämpänä, poliitikoista jopa vasen laita peräänkuuluttaa yrittäjien sosiaaliturvan parantamista ja mieliä ja taloutta vaivannut taantuman kalpeus tuntuu olevan väistymässä lämpimän kesän jälkeen. Tästä on hyvä jatkaa.

  • 26Elo

    Valtaosa suomalaisesta yritystoiminnasta elää lähimarkkinoista, kotikunnan tai maakunnan alueen elinvoimaisuudesta, sen asukkaiden, muiden yritysten ja kuntayhteisöjen kysynnästä. Julkiset hankinnat ovatkin taloudellisesti hyvin merkittävä markkina yrityksille, joten kuntien harjoittama hankintapolitiikka tai menettelytavat ovat niiden toimintamahdollisuuksien kannalta keskeisiä.

    Tässä yhteydessä perusasia on, että yritysten tasavertaiset kilpailumahdollisuudet turvataan nyt ja jatkossa. Toisin sanoen julkisissa hankinnoissa on pyrittävä määrätietoisesti siihen, että kaikki potentiaaliset yritykset voivat tarjota palveluitaan ja tuotteitaan kuntapäättäjille. Samalla juuri nyt, kuntien taloustilanteen heikentyessä, on huolehdittava siitä, että hankintapolitiikka on riittävän pitkäjänteistä, jolloin yrittäjät voivat luottavaisin mielin investoida työpaikkoihin ja toimitiloihin. Onkin varmaa, että pitkäjänteisellä elinkeinopolitiikalla turvataan parhaiten työllisyys. Pelkästään suurten volyymien tavoittelusta seuraa sen sijaan markkinoiden keskittymistä, mikä johtaa helposti hintojen nousuun, vaihtoehtojen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen.

    Kuntien pitää myös osoittaa rohkeutta uusien palvelukäytäntöjen kuten palvelusetelien kehittämisessä. Palveluseteli antaa kuntalaisille mahdollisuuden valita kunnallisten palvelujen ja yksityisten yritysten tuottamien palvelujen välillä. Kuntien heikkenevässä taloustilanteessa kaikki mahdolliset uudet ratkaisut on siis syytä ottaa myönteiseen tarkasteluun. Monet luovat ja taloudellisesti menestyvät kunnat ovat ottaneet uudeksi työvälineekseen myös yritysvaikutusten arvioinnin päätöksenteossaan. Kun kunnissa tehtävät päätökset arvioidaan myös yritysten kannalta, niin voidaan huomata, että asiat voidaan tehdä myös toisin.

    Jarkko Wuorinen
    ENEMMÄN KUIN EDUNVALVONTAA

« Aikaisemmat merkinnät   

Uusimmat kommentit

  • MOI ! onpa hyvä ettei meidän yrittäjien sosiaaliturva-asioit...
  • Upeaa Jarkko! SY teki oivan valinnan. Suomelle ja Jarkoll...