Jarkko Wuorinen teki yrityskaupat Wiisaudenhammas-yhtiöstään ja vaikuttaa jatkossa Ahlman & Wuorinen Development AWD OY:n kautta suomalaiseen yrittäjyyskenttään!
Lue koko tiedote tästä
-
29Jou
-
28Lok
Viime viikonvaihteessa Yrittäjien liittokokouksessa pohdittiin, olemmeko menossa taantumaan ja jos olemme, miten siihen pitäisi valmistautua? Kävi hyvin selväksi, että monella alalla ei vielä ollut tapahtunut olennaista kysynnän muutosta. Kuitenkin joillain aloilla kuten metalli- ja rakennusaloilla on jo näkyvissä kysynnän hiipuminen.
Kun Suomen tulevaisuus on monessa mielessä riippuvaista paitsi viennistä, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toiminnasta, kun ne eivät esimerkiksi juurikaan siirrä työpaikkoja ulkomaille, niin pk-yritysten toimintaedellytykset jatkossa herättivät hyvin voimakasta keskustelua. Edellisen hallituksen ohjelma oli varsin pienyritysmyönteinen, vaikka viimeiset pari vuotta hallitus välttikin hyvän ohjelmansa toteuttamista. Nykyisen hallituksen ohjelma on sateenkaarihallituksen kuuden puolueen monien kompromissien summa ja siten pk-yritysten kannalta aiemman hallituksen ohjelmaan verrattuna huonompi.
Vaikka yhteisöveroa lasketaan, niin pääomaveron nosto ja muutamat muut pk-yritysten toimintaedellytyksiin liittyvät heikennykset vievät lopputuloksen miinuksen puolelle. Haasteena on edelleen se, että pääministerin ja valtiovarainministerin lausuntojenkin perusteella tällä hallituksella ei ole elvytysvaraa. Kun myyntipäälliköiden keskuudessa tehty barometri kertoo, että lama on jo alkanut, niin haasteita on näköpiirissä. Eikä siis edellisessä taantumassa menestyksellisesti toteutettua pk-yritysten elvytystä nyt olla tekemässä.Yleisesti ottaen ei voi sanoa, että lama olisi jo alkanut. Mutta talouskehityksen suunnan epävarmuus luo tilanteen, jossa taantuma on hyvin mahdollinen. Tässä tilanteessa yritysten on nyt pääosin selvittävä omillaan. Se tarkoittaa monessa yrityksessä sitä, että taseen tulisi olla vahva. Kun taantumatilanteessakin on kyettävä tekemään tuotekehitystä ja investointeja, niin liian suurien riskien välttämiseksi näitä toimenpiteitä olisi toteutettava osin omalla rahoituksella. Samalla hallituksen olisi lisättävä yritysten mahdollisuuksia tehdä tutkimus- ja tuotekehitystyötä esimerkiksi näihin toimenpiteisiin liittyvillä varauksilla ja vähennyksillä verotuksessa.
Pk-yritykset ovat valmiita tulevaisuuden haasteisiin mutta eivät liian suuria riskejä ottamalla. Aina ei ole tarpeen saada aikaan kasvua, vaan sitä tärkeämpää on ylläpitää yrityksen nykyinen toimintataso. Varautuminen tuleviin tilanteisiin on etenkin pienissä yrityksissä vahvasti riippuvaista siitä, miten hyvin onnistuu yhteistyö henkilöstön ja yrittäjien välillä. Yhteistyö on paras tae tuloksen tekemiseen myös taloudellisen laskusuhdanteen aikana.
Jarkko Wuorinen
Euroopan Yrittäjäjärjestö UEAPME:n varapuheenjohtaja
-
16Syy
Mikkelissä 15.9. olleessa liikenneseminaarissa käytiin läpi Etelä-Savon eri liikennejärjestelmiä ja infraratkaisuja. Positiivisena asiana todettiin, että viitostien osuus Lusi - Mikkeli on pian valmistumassa, mutta edelleen parannustyön jatkaminen välillä Mikkeli - Juva on vailla rahoitusta, kun ensi vuonna uutta rahoitusta tulee vain kahdelle tiehankkeelle. Savonlinnan ohitustien toisen vaiheen todettiin etenevän jopa edellä aikataulusta ja monen henkilön suulla todettiin, että siitä on tulossa yksi Suomen kauneimmista tieosuuksista. Sen kolmannen vaiheen rahoitus on vielä vaiheessa joskin valtiovallan lupaus asiasta on.
Raideliikenteen vaihtoehdoista käytiin keskustelua ja yhtenä tärkeimmistä kysymyksistä pidettiin sitä, että jatkossakin raideliikenne Pietariin kulkee Kouvolan kautta eteläisemmän vaihtoehdon sijasta. Kouvolaan on jatkossa hyvät yhteydet niin Mikkelistä kuin Pieksämäeltäkin, joten tämä raideyhteys sopii myös yrityselämälle. Samassa yhteydessä myös huomioitiin, miten tärkeätä olisi saada pysyvä rajanylityspaikka Parikkalaan.
Varsinainen haaste nousi esiin kuitenkin lentoliikenteestä puhuttaessa. Tiejohtaja Petri Keränen totesi, että Savonlinnan - Varkauden lentoliikenteen tukeminen on liian suurta matkustajamääriin verrattuna. Äkkinäisesti ajatellen näin voisi ajatella, mutta nyt pitää muistaa ne periaatteet, miksi tätä lentoliikennettä alettiin tukea.
Edellinen hallitus totesi hallitusohjelmassaan, että lentoliikennettä tuetaan niillä seuduilla, joilla se on yritystoiminnan edellytysten kannalta erityisen tarpeellista. Myös nykyisessä hallitusohjelmassa painotetaan yritystoiminnan edellytysten turvaamista, mutta ei yhtä selkeästi esimerkiksi lentoliikenteen tukemisen osalta kuin aiemmin. Siksi pitää muistaa, mitkä edellytykset tulokselliselle yritystoiminnalle tarvitaan.
Laajempaa kansallista tai kansainvälistä yritystoimintaa varten tarvitaan hyviä liikenneyhteyksiä ja silloin niillä seuduilla, joilla maanteitse tai rautateitse on yli kolmen tunnin matka pääkaupunkiseudulle, on välttämätöntä säilyttää lentoliikenne. Tällaista elinkeinoelämän kannalta välttämätöntä lentoliikennettä on päätetty poliittisin päätöksin tukea. Toivottavasti tämä päätös myös pitää.
Mutta sitten Savonlinnan osalta on otettava huomioon vielä muita tekijöitä. Varkaudesta on esimerkiksi puolet lyhyempi matka Kuopion kentälle kuin mitä on Savonlinnasta Joensuun kentälle. Edelleen Kuopion kenttä ja lentoliikenne on matkustajamääriltään riittävä ja sen tulevaisuus ei ole missään nimessä vaakalaudalla. Edelleen sinne lentää useampi lentoyhtiö, joten lippujen hinnat ovat kohtuulliset.
Joensuun lentoliikenteen matkustajamäärät ovat vähentyneet, joten senkin lentovuorojen määrät ovat supistuneet olennaisesti. Näin ollen Joensuunkaan lentoliikenteen tulevaisuus ei ole kovin valoisa. Niinpä voisi ajatella, että jatkossa olisi lentoja, jotka tekevät välilaskun Savonlinnassa, mikä siten lisäisi Joensuun lentojen matkustajamääriä ja samalla turvaisi Savonlinnan lentoliikenteen tulevaisuutta. Nyt Savonlinnalla on sopimus lentoliikenteestä vuoden 2013 loppuun, mutta sen jälkeisestä tilanteesta ei ole tietoa, joskin alustavia neuvotteluja jo käydään. Savonlinnan elinkeinoelämä tarvitsee välttämättä lentoliikennettä ja siitä syystä seutukunta tukeekin varsin merkittävillä summilla valtion lisäksi tätä lentoliikennettä.
Uusimmat kommentit