Hyvä yhteistyö tarkoittaa sujuvaa, tehokasta ja rakentavaa vuorovaikutusta eri osapuolten välillä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Se perustuu keskinäiseen luottamukseen, avoimeen viestintään ja toisten arvostamiseen.

HYVÄN YHTEISTYÖN KESKEISET TEKIJÄT

1. Selkeä ja avoin viestintä
– Kaikki osapuolet tietävät tavoitteet, roolit ja vastuut
– Kuuntelutaito on yhtä tärkeää kuin puhuminen
2. Luottamus ja kunnioitus
– Jokainen kokee tulevansa arvostetuksi ja kuulluksi
3. Yhteiset tavoitteet
– Kaikilla on selkeä käsitys siitä, mitä yhteistyöllä halutaan saavuttaa
4. Vastuun jakaminen ja sitoutuminen
– Jokainen tuntee vastuunsa ja hoitaa sen
– Työnjako on selkeä ja reilu
5. Ratkaisukeskeisyys ja joustavuus
– Ongelmia ei jäädä vatvomaan, vaan etsitään ratkaisuja
6. Hyvä ilmapiiri ja motivaatio
– Yhteistyö sujuu paremmin, kun työskentely on innostavaa ja kannustavaa

Jokaisen on saatava perusterveydenhoitopalvelut läheltä ja sopivaan hintaan. Perusterveydenhoito on sitä palvelua, jota jokainen jossain vaiheessa tarvitsee ja se hoito pitää olla saatavissa lähellä, jotta matkat eivät haittaa terveyspalveluiden saatavuutta.

Omalääkärijärjestelmä on hyvä keino toteuttaa terveydenhoito niin, että hoitavalla lääkärillä on pitempiaikainen tieto potilaan terveydestä, eikä kulu aikaa aiempien hoitokäyntien selvittämiseen.

ERIKOISSAIRAANHOIDON TASON ON OLTAVA RIITTÄVÄ JA SITÄ PITÄÄ SAADA HYVINVOINTIALUEEN MOLEMMISTA KESKUSSAIRAALOISTA
Hyvä erikoissairaanhoito on laadukasta, asiantuntevaa ja potilaslähtöistä hoitoa, joka perustuu ajantasaiseen lääketieteelliseen tietoon ja tehokkaisiin hoitokäytäntöihin. Tämä tarkoittaa korkeatasoista diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta, joka toteutetaan turvallisesti ja tehokkaasti.

KESKEISET PERIAATTEET HYVÄSSÄ ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
1. Potilaslähtöisyys ja yksilöllinen hoito
– Hoito perustuu potilaan tarpeisiin, toiveisiin ja elämäntilanteeseen
– Hoidon tulee olla kokonaisvaltaista ja huomioida paitsi fyysinen psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi
2. Korkeatasoinen osaaminen kunniaan
– Hoidon perustana ovat uusimmat tieteelliset tutkimukset ja tehokkaat hoitomenetelmät
– Käytössä on kehittynyt teknologia, kuten robotiikka, tekoäly ja innovatiiviset hoitomenetelmät
3. Potilaalle saumaton hoitoketju
– Hoitoketjun on oltava sujuva eli perusterveydenhoidon , erikoissairaanhoidon ja jatkohoidon välillä ei saa olla katkoksia
4. Potilasturvallisuus etusijalla
– Infektioiden torjunta, lääketurvallisuus ja kirurgiset toimenpiteet toteutetaan huolellisesti
– Potilaspalautetta ja hoidon laatua seurataan jatkuvasti
5. Yksilöllinen kuntoutus ja jatkohoito
– Erikoissairaanhoidon jälkeen potilaan tulee saada tarvittava tuki ja kuntoutus, jotta hän voi palata mahdollisimman normaaliin elämään

Työllisyyspalvelut ja niihin liittyen myös kotouttamistoimet siirtyivät vuoden alusta kuntien tehtäviksi. Tämä muutos on yksi suurimpia muutoksia viime vuosien aikana. Samalla kun työllistämistehtävät siirtyvät kunnille, muuttuvat myös muutamat muut työllistämiseen liittyvät tekijät. Nämä muutokset eivät ole ongelmattomia, ne voivat aikaansaada haasteita työllistämisessä.

Ensinnäkin kunnathan ovat tähän asti maksaneet työmarkkinatuesta kuntaosuutta, kun henkilö on ollut työttömänä 300 päivää. Tästä ajankohdasta alkaen kunta on maksanut työmarkkinatuesta puolet ja mikäli työttömyys on jatkunut 1000 päivää, kunnan maksuosuus on noussut 70 prosenttiin.

Tämän vuoden alusta järjestelmä muuttui niin, että kunnan rahoitusosuus alkaa jo 101 työttömyyspäivän jälkeen. Kunnan osuus työmarkkinatuesta on 100 päivän jälkeen 10 prosenttia ja se kasvaa kymmenellä prosentilla aina seuraavien sadan päivän jälkeen eli 400 työttömyyspäivän jälkeen kunnan maksuosuus on 40 prosenttia. 50 prosenttiin kunnan maksuosuus nousee uudessa järjestelmässä 700 päivän jälkeen.

Työmarkkinatuen lisäksi kunnat rahoittavat myös osan työttömän peruspäivärahasta ja ansiopäivärahan perusosasta. Tämä laajennus kunnan maksuosuuksiin koskee myös työttömyysetuuksia, joita maksetaan työllistämistä edistävien palveluiden aikana. Tämä maksuosuuksien muutos liittyy laajempaan uudistukseen, jossa TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille. Hallitus perustelee muutosta niin, että sen tarkoituksena on parantaa työllistymistä ja tehostaa palveluiden tuottavuutta.

Kasvukeskusalueilla tämä muutos saattaa selvästikin edistää työllistymistä, mutta harvempaan asutuilla seuduilla, joihin Savonlinnan seutukin kuuluu, uudistus teettää haasteita. Meillä ei ole kovin paljon sellaisia yrityksiä, jotka olisivat laajentamassa toimintaansa ja siis palkkaamassa lisää työntekijöitä. Meillä on haasteita myös vetovoimatekijöiden kanssa muun muassa logistiikkaan ja osaavan työvoiman saatavuuden suhteen, mutta on meillä myös positiivisia asioita, kuten viihtyisä ja virikkeellinen ympäristö ja monipuoliset kouluttautumismahdollisuudet. Yritykset ovat pääsääntöisesti niitä, jotka uusia työpaikkoja luovat ja niiden tarpeille meillä on olemassa sellaisia koulutustoimia. joilla työpaikkoihin tarvittavaa osaamista voidaan luoda.

Jotta saamme työllistettyä työttömiä entistä paremmin, työllisyyssektorin toimijoiden pitää pyrkiä hyvin aktiivisesti löytämään uusia työpaikkoja työnhakijoille. Ja mikäli he tulevat seutukunnallemme kauempaa, luonnollisesti työtä pitää löytää myös heidän puolisoilleen. Tämä kaikki vaatii uudenlaista ajattelua ja uusia toimintamalleja. Pitää yhdessä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa saada aikaan yhteinen toimintaryhmä, jonka avulla kartoitetaan mahdollisuuksia uusien työpaikkojen luomiseen.

Jarkko Wuorinen
Alueellisen työllisyysjaoston puheenjohtaja

Maakuntaneuvos

Etelä-Savo on viime vuosina pärjännyt tiemäärärahojen jaossa kohtalaisen hyvin. Kuitenkin kun otetaan huomioon aiemmat vuodet, niin olimme aiemmin selvästi jäljessä määrärahojen suhteen ja nyt olemme vasta päässeet ikään kuin sille tasolle, mille jo aiemmin meidän olisi pitänyt kuulua.
2010-luvulla valtion rahoittamia liikennehankkeita on ja on ollut noin 320 miljoonaa euroa, joista nykyisellä hallituskaudella yli 200 miljoonaa euroa. Kuitenkin koko ajan perusväylänpidon korjausvelka kasvaa ja olemme huolissamme perusväylänpidon tasosta. Seutu- ja yhdystieverkosto on tärkeää maakunnan elinkeinoelämälle, etenkin metsäteollisuuden puuhuollolle, maatalouden kuljetuksille ja matkailukohteiden saavutettavuudelle. Erityisen haasteen muodostavat yksityistiet, joiden rahoitus on ollut haasteellisessa tilanteessa jo pitkään. Yksityisteiden rahoitus on turvattava eri vaihtoehdoissa, kuuluu se sitten maakunnille tai kunnille.
Liikennesektorilla uusi ehdoton kärkihanke on nopeat ratayhteydet pääkaupunkiseudulle ja Pietariin. Itä-Suomi tarvitsee ja ansaitsee kolme tunnin yhteydet väleille Kuopio – Helsinki ja Joensuu – Helsinki. Myös Savonlinnalle etenkin nopea yhteys junalla Helsinkiin on sekä matkailullinen että elinkeinopoliittinen kysymys, sillä ajallisen etäisyyden lyheneminen lähes tunnilla antaisi monenlaisia mahdollisuuksia yritystoiminnan sijoittumiselle ja kehittämiselle.
Etelä-Savon ja Savonlinnan seudun kannalta on hyvin merkityksellistä, että Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämien saataisiin aikaiseksi. Tehdyt laskelmat osoittavat, että rajanylityspaikkaan suunnitellut investoinnit olisi saatavissa takaisin jo parissa vuodessa. Nyt on alkamassa rajanylityspaikan Suomen puolen liikennejärjestelyjen parannukset, joiden kustannusarvio on vajaat 5 miljoonaa euroa. Tein Kaakkois-Suomi – Venäjä seurantakomitean jäsenenä voimakasta työtä sen puolesta, että tämä rahoitus saatiin sovituksi.
Jarkko Wuorinen

Liikenneyhteydet kehittymässä etelä-savossa.

Hyvä vanhusten hoito ja hoiva perustuu inhimillisyyteen, yksilöllisyyteen ja arvostavaa kohtaamiseen. Se tarkoittaa fyysisen psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemista sekä turvallisen ja mielekkään elämän mahdollistamista ikääntyneille.

1. Yksilöllinen hoito – Jokaisella vanhuksella on erilaiset tarpeet ja toiveet – Hyvä hoito perustuu yksilölliseen hoitosuunnitelmaan

2. Fyysisestä terveydestä huolehtiminen – Riittävä ravitsemus, hyvä hygienia, liikunnan mahdollistaminen ja sairauksien hoito ovat keskeisiä – Henkilökunnan osaaminen ja resurssit ovat ratkaisevia hyvän hoidon toteutumisessa

3. Mielekäs arki ikäihmisille – Vanhuksilla on oikeus tehdä itsenäisiä valintoja – Harrastukset, sosiaaliset suhteet ja kulttuuriset virikkeet edistävät hyvinvointia

4. Kodinomainen ympäristö – Kodinomaisuus, esteettömyys ja turvallisuus ovat tärkeitä, olivatpa vanhukset kotona tai hoivayksikössä

5. Lämminhenkinen vuorovaikutus – Vanhuksia tulee kohdella arvostavasti, kuunnellen ja heidän elämänhistoriaansa kunnioittaen – hoidon tulee olla empaattista – Hyvä vanhusten hoito ei ole pelkästään fyysisten tarpeidentäyttämistä, vaan myös elämänilon, arvokkuuden ja yhteisöllisyyden tukemista

Retkiluistelu on mielenkiintoinen ja innostava talviliikuntalaji. Siinä kunto kasvaa samalla kun mieli virkistyy virikkeisellä radalla. Ratoja on viime vuosina aurattu eri puolille Suomea. Niiden pituudet vaihtelevat kilometristä aina kymmeniin kilometreihin. Kun Suomessa vielä on kunnon talviolosuhteet, niin luistelijoita tulee tänne muista Euroopan maista, etenkin Hollannista.
Retkiluistelu on myös siinä mielessä mukava laji, että sen harrastamiseen ei tarvita paljon varusteita. Retkiluisteluterät voidaan kiinnittää hiihtomonoihin ja vauhdikkuutta voi lisätä käyttämällä luisteluhiihtosauvoja. Suojavarusteena olisi hyvä olla kypärä, sillä kun luistellaan luonnonjäällä, niin siinä on aina jonkin verran railoja. Joskus haasteena on myös tuuli, kun luistellaan aavalla selällä. Muuten luisteleminen on kohtalaisen helppoa, kun ei ole mäkiä.
Itse olen nuorempana kilpaillut uinnissa ja hiihdossa ja näihin pohjautu nykyinenkin peruskuntoni. Näiden lisäksi olen harrastanut ja harrastan aktiivisesti edelleenkin laskettelua, rullaluistelua ja pyöräilyä. Uusin harrastus on kajakkimelonta, mutta siihen tarvitsen vielä melkoisesti harjoitusta.
Hyvä henkinen ja fyysinen kunto on ollut tarpeen, kun olen ollut nuoresta alkaen aktiivinen yhteiskunnallisissa asioissa. Etenkin silloin, kun olin Suomen Yrittäjien puheenjohtaja ja Euroopan Yrittäjäjärjestön UEAPME:n varapuheenjohtaja, kunto oli koetuksella. Matkapäiviä saattoi vuodessa olla yli 200, joten omasta kunnosta oli pidettävä huolta. Välillä minulla olikin matkalaukussa mukana rullaluistimet, sillä siihen tarjoutui mahdollisuuksia monessa paikassa.
Jos ei olisi huomioinut henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan, niin olisi ollut vaikea käydä monta kertaa varsin vaikeuta ja monituntisia vääntöjä asioiden eteenpäin viemiseksi. Ja tietysti monissa hotelleissa on kuntosalit, jotka tulivat hyvin tutuiksi. Joskus jopa tein hotellivalintoja osin sen pohjalta, millaiset mahdollisuudet se tarjosi kuntoiluun.

Jarkko Wuorinen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja