Työllisyyspalvelut ja niihin liittyen myös kotouttamistoimet siirtyivät vuoden alusta kuntien tehtäviksi. Tämä muutos on yksi suurimpia muutoksia viime vuosien aikana. Samalla kun työllistämistehtävät siirtyvät kunnille, muuttuvat myös muutamat muut työllistämiseen liittyvät tekijät. Nämä muutokset eivät ole ongelmattomia, ne voivat aikaansaada haasteita työllistämisessä.
Ensinnäkin kunnathan ovat tähän asti maksaneet työmarkkinatuesta kuntaosuutta, kun henkilö on ollut työttömänä 300 päivää. Tästä ajankohdasta alkaen kunta on maksanut työmarkkinatuesta puolet ja mikäli työttömyys on jatkunut 1000 päivää, kunnan maksuosuus on noussut 70 prosenttiin.
Tämän vuoden alusta järjestelmä muuttui niin, että kunnan rahoitusosuus alkaa jo 101 työttömyyspäivän jälkeen. Kunnan osuus työmarkkinatuesta on 100 päivän jälkeen 10 prosenttia ja se kasvaa kymmenellä prosentilla aina seuraavien sadan päivän jälkeen eli 400 työttömyyspäivän jälkeen kunnan maksuosuus on 40 prosenttia. 50 prosenttiin kunnan maksuosuus nousee uudessa järjestelmässä 700 päivän jälkeen.
Työmarkkinatuen lisäksi kunnat rahoittavat myös osan työttömän peruspäivärahasta ja ansiopäivärahan perusosasta. Tämä laajennus kunnan maksuosuuksiin koskee myös työttömyysetuuksia, joita maksetaan työllistämistä edistävien palveluiden aikana. Tämä maksuosuuksien muutos liittyy laajempaan uudistukseen, jossa TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille. Hallitus perustelee muutosta niin, että sen tarkoituksena on parantaa työllistymistä ja tehostaa palveluiden tuottavuutta.
Kasvukeskusalueilla tämä muutos saattaa selvästikin edistää työllistymistä, mutta harvempaan asutuilla seuduilla, joihin Savonlinnan seutukin kuuluu, uudistus teettää haasteita. Meillä ei ole kovin paljon sellaisia yrityksiä, jotka olisivat laajentamassa toimintaansa ja siis palkkaamassa lisää työntekijöitä. Meillä on haasteita myös vetovoimatekijöiden kanssa muun muassa logistiikkaan ja osaavan työvoiman saatavuuden suhteen, mutta on meillä myös positiivisia asioita, kuten viihtyisä ja virikkeellinen ympäristö ja monipuoliset kouluttautumismahdollisuudet. Yritykset ovat pääsääntöisesti niitä, jotka uusia työpaikkoja luovat ja niiden tarpeille meillä on olemassa sellaisia koulutustoimia. joilla työpaikkoihin tarvittavaa osaamista voidaan luoda.
Jotta saamme työllistettyä työttömiä entistä paremmin, työllisyyssektorin toimijoiden pitää pyrkiä hyvin aktiivisesti löytämään uusia työpaikkoja työnhakijoille. Ja mikäli he tulevat seutukunnallemme kauempaa, luonnollisesti työtä pitää löytää myös heidän puolisoilleen. Tämä kaikki vaatii uudenlaista ajattelua ja uusia toimintamalleja. Pitää yhdessä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa saada aikaan yhteinen toimintaryhmä, jonka avulla kartoitetaan mahdollisuuksia uusien työpaikkojen luomiseen.
Jarkko Wuorinen
Alueellisen työllisyysjaoston puheenjohtaja
Maakuntaneuvos